Seuraamukset viritetyllä sähköpotkulaudalla ajosta

Luin Etelä-Savon poliisilaitoksen tiedotteen 19.10.2025, jonka mukaan poliisi otti kiinni päihtyneenä karkuun ajaneen nuoren miehen. Koeajossa todettiin hänen kuljettamansa sähköpotkulaudan kulkevan sähköpotkulaudalle sallittua 25 km/h nopeammin ja olevan siten L-luokan ajoneuvo, jollaisen kuljettamiseen hänellä ei ollut oikeutta. Sähköpotkulautailijaa epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, rattijuopumuksesta ja kulkuneuvon kuljettamisesta oikeudetta.

Poliisin kirjaukset epäillyistä rikoksista perustuvat siihen, että useiden vuosikymmenien aikana vakiintuneessa poliisikäytännössä ajoneuvokohtaista nopeusrajoitusta nopeammin kulkevan mopon katsottiin olevan moottoripyörä. Korkein oikeus on tämän käytännön vahvistanut vuonna 1988 annetulla tuomiolla (KKO 1988:94), eikä sitä ole tietojeni mukaan kukaan asettanut kyseenalaiseksi.

Ratkaisu perustui siihen yksinkertaiseen toteamukseen, että kyseisen ajoneuvon rakenteellinen nopeus oli suurempi kuin siihen aikaan korkein mopolle sallittu nopeus 30 km/h. Sellainen ajoneuvo ei silloisen ajoneuvoasetuksen 5 § 1 momentin perusteella ollut mopo, ja sen kuljettajalla olisi pitänyt olla ajokortti. Muutoin korkein oikeus viittasi hovioikeuden perusteluihin, joissa vedottiin myös silloisen ajoneuvoasetuksen täytäntöönpanoa sekä ajoneuvojen rekisteröintiä ja katsastusta koskeviin liikenneministeriön päätöksiin.

Ajoneuvoja ja liikennettä koskeva lainsäädäntö on vuoden 1988 jälkeen perusteellisesti muuttunut. Vuonna 1999 uudistettiin Suomen perustuslaki, ja liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksia koskevat säännökset siirrettiin tieliikennelaista rikoslakiin. Ajoneuvoja koskevaa sääntelyä siirrettiin suuri määrä vuonna 2002 säädettyyn ajoneuvolakiin. Ajokorttilaki uudistettiin vuonna 2011, rikoslain 23 luvun 12 §:n määritelmiä koskeva säännös vuonna 2015, koko ajoneuvolaki vuonna 2022 ja kaiken kukkuraksi sähköpotkulautoja koskeva sääntely vuonna 2025.

Nyt yritän selvittää, onko tuolla vuonna 1988 annetulla KKO:n ratkaisulla kaiken tämän jälkeen oikeudellista merkitystä etenkin, kun kysymys on sähköpotkulaudasta, jollaisia ei liikenteessä vielä vuonna 1988 ollut. Tuomioistuin varmasti asian ratkaisee, jos nuori mies osaa sanktionsa riitauttaa, mutta minä en voi odottaa tuomioistuimen lainvoimaista ratkaisua. Kysymys on siitä, onko viritetyn sähköpotkulaudan ajoneuvoluokka edelleenkin kevyt sähköajoneuvo vai onko se rakenteen muutoksen johdosta muuttunut L-luokan ajoneuvoksi.

Lainsäädäntö kehitys vuosina 1990 - 2020

Vuonna 1990 säädettiin uusi ajokorttiasetus, joka kumottiin vuonna 2011 säädetyllä ja eräin poikkeuksin 19.1.2013 voimaan tulleella ajokorttilailla. Sen valmistelussa pidettiin selvänä, että ajokorttivaatimuksen määräytymisessä ratkaisevaa on se, millaiseksi ajoneuvo on tyypiltään sen rekisteröinnistä annetussa todistuksessa määritelty (HE 212/2010 vp s. 33). Viritettyjen mopojen tai sähköpotkulautojen ajokorttivaatimusta ei lain esitöissä tarkasteltu.

Ajokorttilain tarkoituksena on siten ollut, ettei ajoneuvoluokan muuttuminen ajoneuvon rakenteen muutoksen yhteydessä vaikuta ajokorttivaatimuksiin, ennen kuin se on muutoskatsastuksen perusteella hyväksytty myös liikenneasioiden rekisteriin. Sama koskee johdonmukaisesti ajatellen myös mopon kuljettajan ikävaatimuksia.

Vuonna 2015 lisättiin silloisen ajoneuvolain ajoneuvoluokitukseen uusi L-luokka EU asetuksen 168/2013 liitteen I mukaisesti. Samalla muutettiin RL 23:12 §:n säännöstä moottorikäyttöisen ajoneuvon määritelmästä vastaamaan ajoneuvolain ja tieliikennelain määritelmiä. Vuonna 2021 säädettiin uusi ajoneuvolaki, joka tuli voimaan 1.3.2021.

Sähköpotkulaudat yleistyivät Suomessa vasta 2010-luvun loppupuolella, mutta niitä ja muuta mikroliikennettä koskeva lainsäädäntöuudistus saatiin aikaan vasta vuonna 2025. Siinä yhteydessä tieliikennelakiin lisättiin moottorittoman ajoneuvon juopumusta koskeva sanktio ja ajoneuvolakiin ajoneuvon katsastuksen ja rekisteröinnin laiminlyöntiä koskeva sanktio.

Viritetyt sähköpotkulaudat voimassa olevan lain näkökulmasta

Ajoneuvojen luokitus perustuu nykyään mopojen, moottoripyörien ja nelipyörien osalta EU-asetukseen 168/2013 (AjoneuvoL 21 §). Suomessa käytössä olevan ajoneuvon luokkana ja alaluokkana käytetään ajoneuvon ensimmäisen käyttöönoton yhteydessä sille määriteltyä tai, jos ajoneuvo on rekisteröity, sille rekisteriin merkittyä luokkaa ja alaluokkaa (AjoneuvoL 27 § 2 mom.).

Ajoneuvolain mukaisen ajoneuvoluokituksen ulkopuolelle jääviä ajoneuvoja ei välttämättä merkitä liikenneasiain rekisteriin eikä niihin sovelleta ajoneuvolakia. Sen sijaan siihen sovelletaan ns. konedirektiiviä (Koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/42/EY9), jonka noudattamista valvoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Direktiivi on pantu Suomessa kansallisesti toimeen valtioneuvoston asetuksella koneiden turvallisuudesta 400/2008, ns. koneasetus. Koneen tai laitteen valmistaja kiinnittää ajoneuvoon CE-merkinnän osoituksena siitä, että kone on suunniteltu ja rakennettu koneasetuksessa määriteltyjen olennaisten terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti.

Ajoneuvoluokan muutos voi tapahtua ainoastaan, jos se hyväksytään muutoskatsastuksessa ja merkitään liikenneasioiden rekisteriin. Siihen asti ajoneuvoon sovelletaan sen käyttöönoton ajankohdan mukaisen tai liikenneasioiden rekisteriin merkityn ajoneuvoluokan mukaan määräytyviä säännöksiä, ellei ole laillista perustetta toimia toisin (mikä on esimerkiksi autoverotuksessa autoverolain 3 §:n nojalla mahdollista).

Rikoslain 23 luvun 12 § 3) kohdan mukaan moottorikäyttöisiä ajoneuvoja ovat ajoneuvolain säännösten kanssa yhdenmukaisesti auto, mopo, moottoripyörä, moottorikäyttöinen kolmipyörä, kevyt ja raskas nelipyörä, traktori, moottorityökone ja maastoajoneuvo. Säännös sai nykyisen sisältönsä L:ssa 1611/2015. Kevyeksi sähköajoneuvoksi rakennettu sähköpotkulauta ei ole moottorikäyttöinen ajoneuvo, jos sen moottorin suurin nimellisteho on enintään 1 kilowatti ja rakenteellinen nopeus enintään 25 km/h.

Ajoneuvolain 27 §:n perusteella ajoneuvon virittäminen sallittua nopeammaksi tai tehokkaammaksi merkitsee, että ajoneuvo tulisi rekisteröidä sellaiseen ajoneuvoluokkaan, jota se tosiasiallisesti vastaa. Ajokortti- ja ajoneuvolakeja johdonmukaisesti tulkiten ajoneuvoluokka muuttuu kuitenkin vasta, kun sen perusteet on muutoskatsastuksessa todettu ja muutos merkitty rekisteriin. Sähköpotkulautana käyttöön otettu ajoneuvo pysyy tehon ja nopeuden muutoksista huolimatta kevyenä sähköajoneuvona, jonka suurin sallittu nopeus on edelleenkin 25 km/h ja joka ei ole vielä silloin moottorikäyttöinen ajoneuvo.

Ajoneuvolain säännöksiä näin tulkiten Etelä-Savon poliisilaitoksen tiedotteessa mainittu sähköpotkulaudan kuljettaja ei voi syyllistyä rikoslain 23 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun törkeään liikenneturvallisuuden vaarantamiseen, 3 §:ssä tarkoitettuun rattijuopumukseen eikä 10 §:ssä tarkoitettuun kulkuneuvon kuljettamiseen oikeudetta. Sen sijaan hänet voidaan tuomita rangaistukseen liikenneturvallisuuden vaarantamisesta (rikoslaki 23:1) ja liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla (rikoslaki 23:9) tai moottoriajoneuvon kuljettamisesta päihtyneenä (TLL 164 § 2 mom.). Lisäksi hänelle voidaan määrätä 70 euron liikennevirhemaksu katsastamattoman ja rekisteröimättömän ajoneuvon kuljettamisesta tieliikenteessä.