Takaisin ylös

TIELIIKENNELAIN MUUTOSESITYS SISÄLTÄÄ ONGELMIA

05.06.2018

Eduskunnassa vireillä oleva tieliikennelainsäädännön muutosesitys (HE 180/2017 vp) sisältää muun ohella esityksen nykyisen liikennerikkomusta koskevan säännöksen korvaamisesta hallinnollisella liikennevirhemaksulla. Olemme kritisoineet esitystä mm. katsoen sen johtavan siihen, että osa ylinopeusrikkomuksista jäisi kokonaan vaille sanktioita. Ajoneuvokohtaisen liikennevirhemaksun osalta perustuslakivaliokunta on esittänyt omat huomautuksensa (PeVL 9/2018 vp), jossa se puuttui mm. ajoneuvokohtaiseen liikennevirhemaksuun.

Liikenneoikeusyhdistys ry on kiinnittänyt huomiota erityisesti siihen, miten liikennevirhemaksun ja liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen sanktiointi sovitetaan toisiinsa. Totesimme, että lakiin jäisi aukko yli 20 km/h ylinopeusrikkomusten sanktiointiin silloin, jos teko ei täytä liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen tunnusmerkistöä. Kantamme perustuu siihen, että liikennevirhemaksu voitaisiin määrätä enintään 20 km/h ylinopeuksista, ja sitä suuremmista ylinopeuksista rangaistaan rikoslain 23 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta vain, jos tienkäyttäjän menettely on ollut omiaan aiheuttamaan vähäistä suurempaa vaaraa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkisuudessa vastannut kritiikkiimme vetoamalla siihen, että lakiehdotus muuttaa nykyistä kokonaisuutta niin, että henkilön kuljettaessa ajoneuvoa yli 20 km/h ylinopeudella, hän saa jatkossa sakon rikoslain mukaan liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Myös poliisin ohjeistusta tullaan muuttamaan. Tämä herättää mielenkiintoisia kysymyksiä:

1. Voiko eduskunta tieliikennelain esityksen yhteydessä muuttaa rikoslain 23 luvun 1 §:n sisältöä tai vakiintunutta tulkintaa?

2. Voiko poliisi sisäisellä ohjeellaan muuttaa vakiintunutta rikoslain 23 luvun 1 §:n tulkintaa?

3. Sitoisiko uusi poliisin tulkintaohje tuomioistuimia, jotka yksittäistapauksissa päättävät rikoslain 23 luvun 1 §:n tulkinnasta?

Poliisin tällä hetkellä noudattaman sakotusohjeen mukaan liikennerikkomukseksi on pääsääntöisesti katsottava teko, jossa päiväsakkojen lukumäärä on yksittäisestä teosta alle 12 ps.  Tällaisia tekoja voivat olla sakkotaulukon liukumat huomioon ottaen esimerkiksi yli 60 km/h nopeusrajoitusalueilla jopa 29 km/h ylinopeudet. Tuomioistuin voi nykyään muissakin tapauksissa poiketa poliisin sakotusohjeesta ja tuomita liikenneturvallisuuden vaarantamisrikoksen sijasta rangaistuksen liikennerikkomuksesta, jos vähäistä suuremman vaaran uhkaa tai vaaraa ei ole ollut.

Hallituksen esitys ei sisällä rikoslain 23 luvun 1 §:n osalta muutosta, joten eduskunta ei voi sen sisältöä ja vakiintunutta tulkintaa muuttaa. Sitä ei voida tehdä poliisin sisäisellä ohjeellakaan. Olemme siten edelleenkin sitä mieltä, että mikäli liikennevirhemaksu säädetään hallituksen esityksen mukaisesti, on olemassa todellinen vaara, että enintään vähäistä vaaraa aiheuttavat ylinopeudet jäisivät kokonaan sanktioimatta. Tämä olisi erittäin huonoa ja rikosoikeudellisten kriminalisointiperiaatteiden vastaista lainsäädäntöä.

Liikenneoikeusyhdistys ry

Risto Tuori                          Matti Tolvanen

Takaisin