LIIKENNEOIKEUSPÄIVÄSSÄ POHDITTUA

Marraskuun 23 päivänä kokoontui lähes 30 henkinen liikenneoikeudesta kiinnostuneiden joukko VII Liikenneoikeuspäivään Metropolin kokoustiloissa Helsingin Hietaniemenkadulla. Päivä oli liikenneoikeudellisesti merkittävä senkin vuoksi, että samana päivänä valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen uudeksi tieliikennelaiksi.

Hallituksen esitys on pitkä kuin nälkävuosi ja sen opiskeluun pitänee varata osa joulunpyhistäkin. Liikenneneuvos Kimmo Kiisken kuningasajatus liikennevirhemaksusta on edelleen esityksessä mukana, vaikka lähes kaikki ajoneuvoliikenteen ja oikeustieteen asiantuntemusta edustavat tahot tuomioistuimia ja Liikenneoikeusyhdistystä myöten sitä lausunnoissaan vastustivat. Liikennevirhemaksu tuo kyllä kunnon korjausta liikennerikkomuksen tunnusmerkistön täsmentämiseen, mutta esimerkiksi ylinopeusrikkomusten osalta se koskee vain rikesakon nykyistä käyttöaluetta eikä tuo todellista tehostusta ylinopeusvalvontaan.

Liikenneoikeuspäivässä ei tieliikennelainuudistamisesta juurikaan keskusteltu, sillä esitys tuli julkiseksi vasta iltapäivällä. Sen sijaan puhuttiin kyllä toisesta lakiuudistuksesta, liikennepalvelulain II vaiheen esityksestä, joka on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Ylitarkastaja Satu Toepher kritisoi esityksessään sitä, ettei lain valmistelijoita ole lainkaan kiinnostanut kertoa, miten ratkaistaan monimutkaisten matkaketjujen ja palvelualustojen vastuu matkustajalle ja kuluttajalle mahdollisesti aiheutuvista palvelun virheistä ja viivästyksistä.

Eduskunnan käsittelyssä on myös sakotuksen ja ajokiellon määräämistä koskevien menettelytapojen muutosesitys. Lainsäädäntöneuvos Ville Hinkkasen mukaan esityksellä pyritään siirtämään erityisesti rattijuopumusjuttujen käsittely syyttäjien päätettäväksi. Rikosperusteiset ajokiellot siirtyisivät kokonaan poliisin päätettäväksi ja niitä koskeva muutoksenhakureitti alkaisi oikaisuvaatimuksella poliisille ja siirtyisi sen jälkeen hallinto-oikeuksiin. Esityksessä on vielä joitakin ongelmakohtia, kuten väliaikaisen ajokiellon päättämismahdollisuus vasta, kun syyteasia on tullut vireille käräjäoikeudessa. Siihen asti on saattanut normaalitapauksessa kulua aikaa 3 – 6 kuukautta. Jos syyte törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta muuttuu tavalliseksi vaarantamiseksi ja ajokielto siten perusteettomaksi, siitä on voinut aiheutua syytetylle merkittävää haittaa ja vahinkoa.

Professori Matti Tolvanen kartoitti liikennejärjestelmään liittyviä vastuukysymyksiä. liikennejärjestelmän ylläpitäjät, erityisesti valtio ja kunnat, vastaavat tienkäyttäjille aiheutuneista vahingoista edellyttäen, että vahingon kärsinyt pystyy osoittamaan virheen johtuneen tien suunnittelun, rakentamisen tai kunnossapidon virheistä. Tienpitäjällä on sen jälkeen todistustaakka oman toimintansa huolellisuudesta. Näistä lähtökohdista on pohdittava tulevaisuudessa toteutettavien liikennejärjestelmien vastuukysymykset esimerkiksi automaattisesti ohjautuvien ajoneuvojen aiheuttamissa vahingoissa.

Johtava asiantuntija Anne Torkkelin värikäs esitys ilmaliikenteen sanktiojärjestelmistä oli jo hieman kaukana tieliikenteestä, mutta antoi kaukaisen ajatusmallin siitä, miten laajalle turvallisuusvastuu jakautuu ilmaliikenteessä. Rikosoikeudellisen vastuun edellä käytetään hallinnollisia sanktioita.

Viimeisenä esityksenä kuultiin tutkija Tarja Ojalan alustus kuljetusketjun vastuukysymyksistä. Hän ravisteli kuljettajan ja liikennejärjestelmän vastuuajattelua kysymällä, miksi tieliikenteestä puuttuu turvallisuusjohtaminen lähes kokonaan. Raskaan liikenteen onnettomuuksia koskevan tutkimustiedon perusteella raskaaseen liikenteeseen liittyy paljon riskejä, joihin pitäisi puuttua, paitsi kuljettajan, myös koko kuljetusketjun toimintaa ohjaamalla ja valvomalla

Luentomateriaalit ovat sivustomme extranet-osiossa jäsenten saatavilla. Tilaisuudesta saadun palautteen perusteella tieliikennelainsäädännön uudistaminen merkitsee valtavaa koulutustarvetta, jota Liikenneoikeusyhdistyskin tulee omalta osaltaan toteuttamaan. Keväällä 2018 tähän on tilaisuus vuosikokouksen yhteydessä pidettävän seminaarin muodossa ja jatkoa saadaan syksyllä 2018 pidettävässä VIII Liikenneoikeuspäivässä.

Risto Tuori